Kesä 2021

3.09.2021 | Yleinen | 4 Kommentit

Pitkästä aikaa kirjoittelen tänne sivuilleni. Kesä kääntyi syksyyn ja eletään syyskuun ensimmäistä viikkoa. Hieno kesä ollut kaiken kaikkiaan säiden puolesta ja on ollut upeat olosuhteet kuvailla Villaveijareita. Keväällä tekemäni soutuvene on päässyt kuvauksiin mukaan. Villaveijarit ovat viettäneet kesää uiden, retkeillen ja kalastaen. Vielä jäi monta hyvää ideaa toteuttamatta, mutta ehkä ensi kesänä ne toteutan.

Telttaretki oli yksi kesän kuvaussuunnitelmista, minkä toteutin.
Samanlainen oranssi ”sopu-teltta” oli minunkin lapsuudessani ja sellainen piti toki tehdä myös Villaveijareille!
Helvetin järven kansallispuiston Haukanhiedalla oli kyllä mahtavat maisemat ja kuvausolosuhteet!
”Kesäillan valssi” Olin kuvaamassa Alvettulan kylässä tyttäreni Pauliinan kanssa. Näissä kuvauksissa Pauliina asetteli veijarit asentoihin ja minä kuvasin. Pauliinalla on tosi hyvä visuaalinen silmä ja löytää niin hyvin kehon asennot.

Mutkia matkassa

Keväällä puhuimme kustantajan kanssa seuraavasta Villaveijarit kirjasta. Kustantajan toive olisi saada kirja jo ensi keväänä julkaisuun ja se toi itselleni vähän paineita. Olin suunnitellut kirjan tekemisen ensi vuodelle, mutta päätin yrittää aikaistaa kirjaprojektiani. Tarkoitus oli aloittaa heti kesällä kuvaukset, jotta saisin useita kesäisiä kuvia. Se olisi tarkoittanut matkustamista eri puolelle Suomea kuvailemaan Villaveijareita. Kerroin Facebook -sivuillani uudesta kirjaprojektista ja pyysin seuraajilta hyviä vinkkejä kuvauspaikoista. Ilokseni sainkin paljon yhteydenottoja ja vinkkejä! Aloin suunnittelemaan kesääni ja miettimään missä ja milloin kuvailen Villaveijareita. MUTTA… Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan, ja niin valitettavasti tässäkin tapauksessa.

Heinäkuun alussa autoni hajosi keskelle Pälkäneen kylänraittia niin pahasti, että se hinattiin läheisen korjaamon pihaan. Todettiin, ettei sen korjaaminen kannata, kun se tulisi kalliimmaksi kuin mitä auton arvo edes olisi. Se auto myytiin sitten varaosiksi…

Autosta lähti alapallonivel irti kesken ajon ja vaihdelaatikon öljyt tuli ulos… Onneksi vauhtia ei ollut paljoa, muuten olisi voinut käydä huonosti. Korjaus olisi maksanut enemmän kuin mitä auton arvo, joten auto myytiin varaosiksi.

Aikalisä

Jo ennen tätä olin miettinyt, miten kirjan kuvausreissut rahoitan? Apurahaa olin hakenut, mutta sen myöntämisestä ei ole tietoa vasta kuin syksyllä. Samoihin aikoihin äitini sairastui vakavasti ja se pysäytti ja sai minut miettimään asioiden tärkeysjärjestystä. Mitä minulle yritetään nyt kertoa? Aikalisä. Kirja ottaa enemmän aikaa, kuin mitä ajattelin. Kiireellä ja väkisin ei synny hyvää. Siirsin kirjaprojektin toistaiseksi hyllylle odottamaan.

Luovuus on jännä ja monitahoinen juttu. Näen ja koen sen niin kuin virtana. Hyvässä flow-tilassa virtaa hyvin ja vapaasti ja on helppo hyperfokusoitua itseään inspiroivaan ja mielenkiintoiseen tekemiseen. Joskus stressi ja tiukka aikataulu tuo siihen virtaan ikään kuin ajopuita, eikä luovuus virtaakaan enää vapaasti ja helposti. Koin jo ennen auton hajoamista luovuuteni virrassa näitä ”ajopuita”. Hieman vaikeuksia teetti selvästi se, että alkuperäisestä suunnitelmastani poiketen, jouduin aikaistamaan kirjan tekoa ja yhtäkkiä olikin kiire suunnitella kuvausreissuja ja kuvata monessa eri maakunnassa tulevaan kirjaan materiaalia. Kiire ja stressi ovat kyllä aika isoja ”ajopuita” luovuuden virrassa! Välillä on hyvä pysähtyä ja jos ei tajua, niin silloin pysäytetään!

Oli jännä huomata se, että ottaessani aikalisän kirjan kirjoittamiseen ja suunnitteluun, ajopuut hävisivät luovuuden virrasta. Kuvasin Villaveijareille perhetapahtuman, jossa uusi perheenjäsen syntyi. Se poiki monta muuta julkaisua ja työskentely tuntui hyvältä taas.

Uuden pienokaisen ensimmäinen kohtaaminen perheen kanssa.
Pienokainen sai nimekseen Helmi.
Juhlapäivänä pöytä notkui herkuista!
Perhejuhlan onnea!

4 Kommentit

  1. Sallu

    Kiitos kun jaat ihania tarinoita Villveijareista. Aina innolla luen uudet tarinat ja ihan herkistyn kuin pieni lapsi niiden äärellä.

    Vastaa
    • Annika Laarko

      Miten ihana kuulla! Ilo on minun puolellani! Teen tosi intohimoisesti tätä kaikkea ja tarinat syntyvät sydämestäni. Kiitos kun seuraat!

      Vastaa
  2. Marjaana Ansio

    Voimauttavaa syksyä! Asioilla on tapana järjestyä. Villaveijareita on ihana seurata, kiitos tarinoistasi. Autoni on myös siirtymässä varaosatalliin vuodenvaihteessa..

    Vastaa
    • Annika Laarko

      Kiitos Marjaana, samoin sinulle! Kyllä se näin on, että asiat järjestyvät tavalla tai toisella. Ja kun taakseen katsoo, ymmärtää monen asian ja tapahtuman merkityksen. Meitä ohjataan ja on tärkeää herkistää sisin kuulemaan sitä. Muistelen vierailua Paneliassa lämmöllä joka kerta, kun sulatan mansikoita pakkasesta aamupuurooni. <3 Vierailu ei ollut turha, sillä tarina rivimyllystä tulee kyllä kirjaani kunhan saan sen tehtyä! 🙂

      Vastaa

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

women's black crew-neck top

Tervetuloa Villaveijareiden maailmaan!

Hei! Olen Annika Laarko, Villaveijareiden tekijä. Olen myös perheenäiti, vaimo ja yrittäjä. Tässä blogissa kerron enemmän myös itsestäni ja työstäni Villaveijareiden parissa. Näiden nettisivujen kautta voit lukea uusimmat artikkeli-kirjoitukset ja pääset myös verkkokauppaan tutustumaan ja tilaamaan tuotteita, sekä facebookin Villaveijarit-sivuille lukemaan uusimmat tarinat! 

Kiitos että vierailet sivuillani!

                                                                                         -Annika Laarko

Ota yhteyttä!

Annika Laarko
045 630 4420
annika.laarko@gmail.com